Heading home before the storm
22.1.2021

Vaadin oikaisua Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulu­tus­lau­takun­nan päätök­seen kun­tal­isästä

Päätös on kumottava lain­vas­taise­na sekä muutenkin syrjivänä ja epäasial­lise­na.

Oikaisuvaatimukseni PDF-tiedostona


Pöytäkirjanote perusteluineen PDF-tiedostona


Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12.2020 talousarvion vuodeksi 2021, jossa poistettiin kuntalisä yli 1-vuotiaisiin lapsiin 1.6.2021 alkaen.


Kokoomus, Vihreät, SDP ja RKP tukivat leikkausta. 


Vasemmistoliitto ja muut valtuustoryhmät halusivat pitää kuntalisän ennallaan.


Asia oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätettävänä 15.12.2020 (§ 295).


Petra Malin (Vas.), Vesa Korkkula (Vas.) ja Pia Kopra (PS) halusivat pitää kuntalisän ennallaan.


Kokoomuksen, Vihreiden, SDP:n ja RKP:n edustajat Ted Apter (Kok.), Matias Pajula (Kok.), Pia Pakarinen (Kok.), Dani Niskanen (Kok.), Hannu Oskala (Vihr.), Fatim Diarra (Vihr.), Markku Hannula (Vihr.), Abdirahim Husu Hussein (SDP), Ville Jalovaara (SDP) ja Martina Harms-Aalto (RKP) äänestivät leikkauksen puolesta.


Pidän päätöstä lainvastaisena, syrjivänä ja epäasiallisena.


6.1.2021


HELSINGIN KAUPUNGIN KASVATUS- JA KOULU­TUS­LAU­TAKUN­NALLE


OIKAISUVAATIUMUS


Vaatimuksen kohteena oleva päätös: Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös 15.12.2020 § 295, jossa kasvatus- ja koulutuslautakunta rajasi kotihoidon tuen Helsinki-lisän (kuntalisä) alle 1-vuotiaisiin lapsiin 1.6.2021 alkaen.


Vaatija: Jack H. Raisanen


Asianomaisasema: Vaatija on kunnan jäsen.


Määräaika


Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirja tuli nähtäville 18.12.2020 (J. Lax, henkilökohtainen tiedonanto, 4.1.2021).


Oikaisuvaatimus


Vaaditaan, että päätös kumotaan lainvastaisena sekä muutenkin epäasiallisena ja syrjivänä. Vaaditaan, että kotihoidon tuen Helsinki-lisän tarjoamista jatketaan yli 1-vuotiaillekin lapsille. Vaaditaan lapsen edun laittamista etusijalle päätöksessä. Vaaditaan, että osallistumista varhaiskasvatukseen edistetään parantamalla itse varhaiskasvatusta (perustelu 4). Vaaditaan, että työllisyyttä edistetään muun muassa parantamalla työmahdollisuuksia sekä vähentämällä sukupuoleen ja etnisyyteen perustuvaa työsyrjintää (perustelu 6). Vaaditaan, että kaupunki tukee lapsen oikeutta olla vanhempiensa hoidettavanaan sekä vanhempien oikeutta hoitaa lapsiaan kotihoidon tuen Helsinki-lisän muodossa.


Perustelut


1 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimus 2 artikla:


States Parties shall respect and ensure the rights set forth in the present Convention to each child within their jurisdiction without discrimination of any kind, irrespective of the child's or his or her parent's or legal guardian's race, colour, sex, language, religion, political or other opinion, national, ethnic or social origin, property, disability, birth or other status.


States Parties shall take all appropriate measures to ensure that the child is protected against all forms of discrimination or punishment on the basis of the status, activities, expressed opinions, or beliefs of the child's parents, legal guardians, or family members.


YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3 artiklan 1 ja 2 kohdat:


In all actions concerning children, whether undertaken by public or private social welfare institutions, courts of law, administrative authorities or legislative bodies, the best interests of the child shall be a primary consideration.


States Parties undertake to ensure the child such protection and care as is necessary for his or her well-being, taking into account the rights and duties of his or her parents, legal guardians, or other individuals legally responsible for him or her, and, to this end, shall take all appropriate legislative and administrative measures.


YK:n lapsen oikeuksien sopimus 4 artikla:


States Parties shall undertake all appropriate legislative, administrative, and other measures for the implementation of the rights recognized in the present Convention. With regard to economic, social and cultural rights, States Parties shall undertake such measures to the maximum extent of their available resources and, where needed, within the framework of international co-operation.


YK:n lapsen oikeuksien sopimus 7 artiklan 1 kohta:


The child shall be registered immediately after birth and shall have the right from birth to a name, the right to acquire a nationality and. [sic] as far as possible, the right to know and be cared for by his or her parents.


YK:n lapsen oikeuksien sopimus 12 artikla:


States Parties shall assure to the child who is capable of forming his or her own views the right to express those views freely in all matters affecting the child, the views of the child being given due weight in accordance with the age and maturity of the child.


For this purpose, the child shall in particular be provided the opportunity to be heard in any judicial and administrative proceedings affecting the child, either directly, or through a representative or an appropriate body, in a manner consistent with the procedural rules of national law.


Perustuslaki 2 §:n 2 mom.:


Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen.


Perustuslaki 6 §:n 3 mom.:


Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.


Perustuslaki 14:n § 4 mom.:


Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.


Hallintolaki 31 §:


Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.


Hallintolaki 41 §:


Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten (asiano­saisku­ulemis­es­ta on oma säännöksensä) elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.


Vaatija katsoo, että kaupungin päätös on vastoin yllä olevaa lainsäädäntöä.


Päätöksen yhteydessä laadittu lapsivaikutusten arviointi on puutteellinen. Kaupunki ei hankkinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja sekä selvityksiä. Kaupunki ei varannut asianosaisille mahdollisuutta saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista. Lasten tarpeita, tilanteita ja oikeuksia ei arvioitu riittävästi.


Kaupunki ei varannut lapsille mahdollisuutta lausua mielipiteensä asiasta. Lapsia ei kuultu heitä itseään koskevassa asiassa. Lapsia ei kuultu lapsivaikutusten arvioinnissa ja päätöksen yhteydessä. Lapsille ei annettu oikeutta osallisuuteen heitä itseään koskevassa päätöksenteossa.


Kaupunki ei varannut vanhemmille mahdollisuutta lausua mielipiteensä asiasta. Vanhempia ei kuultu heitä itseään koskevassa asiassa. Vanhempia ei kuultu päätöksen yhteydessä. Vanhemmille ei annettu oikeutta osallisuuteen heitä itseään koskevassa päätöksenteossa.


Päätös syrjii lapsia, joiden vanhempansa ovat muun muassa pientuloisia ja yksinhuoltajia, sillä mahdollisuutensa olla vanhempiensa hoidettavanaan päätöksen seurauksena vaikeutuu. Päätös syrjivästi vaikeuttaa lasten oikeutta olla vanhempiensa hoidettavanaan sekä vanhempiensa oikeutta vastata hoidostaan. Myös lapsilla, joiden vanhemmat ovat muun muassa yksinhuoltajia ja pientuloisia, tulisi olla tasavertainen oikeus olla vanhempiensa hoidettavanaan.


Kuntalisä edistää edellä mainittujen oikeuksien toteutumista, varsinkin kun elämänkustannukset ovat Helsingissä korkeat. Kaupungin päätös tähtää taloudellisiin säästöihin, vaikka kaupungilla on taloudellisia resursseja ja valmiuksia tuen tarjoamista jatkaa.


Päätös syrjii perheitä sekä lapsia taloudellisestikin. Kuten kaupunki puutteellisessa lapsivaikutusten arvioinnissaan toteaa, ”[k]untalisän rajaaminen laskee 1-vuotiaiden lasten perheille maksettavaa kotihoidon tukea kuntalisän verran. Tämä saattaa aiheuttaa joillekin perheille taloudellisia haasteita ja niistä johtuvaa huolta, joka voi heijastua perheen lapsiin” (Helsingin kaupunki, 2020). Vaatija katsoo, että nämä kielteiset vaikutukset syrjivästi kohdistuvat erityisesti lapsiin, joiden vanhemmat ovat muun muassa yksinhuoltajia ja pientuloisia.


Lapsivaikutusten arvioinnissa ei selvitetty, miten päätös voitaisiin tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Päätöksessä lapsen edun etusijaisuutta ei huomioitu. Lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottaminen on ”avain lapsen oikeuksien sopimuksen ymmärtämiseen” sekä yksi YK:n lapsen oikeuksien komitean yleisperiaatteiksi nimenneistä sopimuksen velvoitteista, ”jotka tulee ottaa huomioon kaikkien sopimuskohtien tulkinnassa.” Syrjinnän kielto (2 artikla) ja lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi (12 artikla) ovat myös sopimuksen yleisperiaatteita. (Lapsenoikeudet.fi, 2021.) Lapsen edun ensisijaisuuden jättäminen huomioimatta on vakava laiminlyönti.


Päätöksen taustalla vaikuttaa olevan muita intressejä kuin lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottaminen ja hoitonsa järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla:


”Helsinki-lisän rajaaminen on yksi talousarvion mukaisista tuottavuustoimista. Kotihoidon tuen Helsinki-lisän rajaamisella alle 1-vuotiaisiin arvioidaan saatavan 5,1 miljoonan euron säästöt vuonna 2021.” (Helsingin kaupunki, 2020.)


”Helsinki-lisän leikkausta perustellaan säästösyillä” (Bäckgren, 2020a).


Esittelijän perusteluissaan ei ole yhtään perustelua, jossa lapsen etu näyttäisi olevan etusijalla. Sen sijaan esittelijän perustelunsa viittaavat muun muassa arvioituihin taloudellisiin säästöihin ja maantieteellisiin erilaisuuksiin.


Kaupungin tulisi käyttää hallituksen kärkihankkeen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjeita asianmukaiseen lapsivaikutusten arviointiin:


”Lapsivaikutusten arviointi on prosessi ja yhdessä tekemisen tapa. Lapsivaikutusten arviointi ei ole nopeasti yhden ihmisen täytettävä lomake. Kyse on lapsen oikeuksista, kuulluksi tulemisesta ja arvostavasta kohtaamisesta.” (LAPE, 2018.)


Vaatija katsoo, että näin ei päätöksenteossa käynyt, vaan kaupunki laati puutteellisen lapsivaikutusten arvioinnin liian myöhässä muun muassa asianmukaisen osallisuuden, kuulemisen, lapsen oikeuksien huomioimisen sekä arvostavan kohtaamisen kannalta (ks. Bäckgren, 2020b).


2 Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Vaatija katsoo, että kaupungin olisi tullut suorittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, joka on Suomessa voimassa lakina, vaatima asianmukainen lapsivaikutusten arviointi jo ennen ensimmäistä asiaan liittyvää päätöstä.


3 Tilanteessa, jossa kunnan velvollisuutena järjestämä varhaiskasvatus on entisestään kuormitettu ja kärsii henkilöstöpulasta, vaikka varhaiskasvatuslaki vaatii riittävää henkilöstöä (6 ja 7 luku), kaupunki ei päätöksen yhteydessä riittävästi valmistaudu päätöksen aiheuttamaan varhaiskasvatuksen tarpeen kasvuun.


Bäckgren ja Palttala (2020) sekä Bäckgren (2020a) ovat raportoineet, että:


”Henkilöstöpulasta Helsingin päiväkodeissa ei ole päästy eroon”,


”Työntekijöistä on edelleen pulaa”,


”Päiväkodeista puuttui lokakuussa kaikkiaan 448 varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tarkoittaa, että joka viides paikka oli täyttämättä”,


”Lastenhoitajien paikoista joka kymmenes on Helsingissä täyttämättä” ja


”Vaihtuvat sijaiset ovat ongelma etenkin pienten lasten ryhmissä”.


Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) sopimusasiantuntija Minna Pirttijärven mukaan ”[y]li­opis­tok­oulutet­tu­ja varhaiskasvatuksen opettajia ei ole tarpeeksi, sijaisia ei meinaa saada ja henkilöstö on todella väsynyttä”. Lisäksi ”[l]ain mukaan alle kolmivuotiaiden ryhmässä täytyy olla yksi aikuinen neljää lasta kohden. Vanhemmilla lapsilla vaatimus on yksi aikuinen seitsemää lasta kohden. Helsinkiläisopet­ta­jan mukaan tästä joudutaan lipsumaan jatkuvasti.” Lapset varhaiskas­vatuk­ses­sa kärsivät jo nyt jatkuvista sijaisuuksista ja henkilöstöpulasta. (Bäckgren ja Palttala, 2020.)


Kaupungin mukaan ”[e]rityisesti pienten lasten osalta pysyvät, turvalliset ja sensitiiviset ihmissuhteet ovat merkityksellisiä lapsen turvallisen kasvun takaamiseksi.” (Helsingin kaupunki, 2020.)

Koska yllä olevan mukaan Helsingin varhaiskasvatus jo nyt ei täytä laadukkaan sekä asianmukaisen varhaiskasvatuksen kriteereitä, ja kaupunki ei riittävästi valmistaudu päätöksen yhteydessä kasvuun varhaiskasvatuksen lapsimäärissä, päätöksen seurauksena lapsen oikeus varhaiskasvatuslain varhaiskasvatuksen tavoitteiden (3 §) mukaiseen varhaiskasvatukseen vaarantuu.


4 Päätöksen seurauksena varhaiskas­va­tushenkilökun­nan työkuormitus voi pahentua ja pula varhaiskasvatuksen työntekijöistä voi kasvaa. Vanhempien huoli laadukkaan sekä turvallisen varhaiskasvatuksen saatavuudesta kasvaa.


Kaupungin tulisi edistää osallistumista varhaiskasvatukseen parantamalla itse varhaiskasvatusta. Tätä tehdään muun muassa korottamalla varhaiskas­va­tushenkilökun­nan palkkoja vähintään 500 euroa kuukaudessa, parantamalla varhaiskasvatuksen työoloja, kuuntelemalla varhaiskas­va­tushenkilökun­taa ja lisäämällä työn arvostusta (Laurent, 2020; Fogde ja Gestrin-Hagner, 2020). Kaupungin ehdotus ulkovaatteista henkilökunnalle on riittämätön.


5 Tilanteissa, joissa perheet jatkavat kotihoitoa vähemmällä korvauksella, on päätöksen seurauksena ja yhteiskuntamme sukupuoleen perustuvan syrjinnän takia entistä epätodennäköisempi, että heterosuhteessa olevat isät osallistuisivat tasapuolisesti lapsensa kasvattamiseen sekä hoitotyöhön. Muiden kuin yksinhuoltajien äitien taloudellinen riippuvuus kumppaneidensa tuloistaan samalla kasvaa.


6 Päätöksen yhteydessä on puhuttu muun muassa työllisyydestä sekä eläkkeistä, jotka ovat kuitenkin eri asioita kuin lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottaminen ja hoitonsa järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla:


”Pitkällä aikavälillä on todella tärkeää, että erityisesti maa­han­muut­ta­jaäi­tien työl­lisyys­ti­lan­net­ta ja sitä kautta eläkkeitä saadaan parannettua.” (Bäckgren, 2020b.)


”[T]ietysti tässä on taustalla myös kaunis ajatus, että saataisiin maahanmuuttajaäidit töihin” (Bäckgren, 2020b).


Kaupungin tulisi nähdä kotihoito arvokkaana sekä tasa-arvoisena työnä, josta kuuluu saada korvausta. Yhteiskuntamme on tottunut saamaan varsinkin naisilta hoitotyötä maksamatta korvausta. Kuntalisän maksaminen kotona tehdystä hoitotyöstä on yksi tapa korjata tilannetta.


Kaupunki voi edistää mallia, jossa vanhempien kotona tehdystä hoitotyöstä maksetusta kotihoidon tuesta kertyisi eläkettä nykyistä ripeämmin.


Kaupunki voi lisäksi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa omalla toiminnallaan maksamalla asianmukaista palkkaa muun muassa varhaiskas­va­tustyöstä, jota tekevät etenkin naiset, huomioiden yhteiskuntamme edellä mainitun syrjivän tottumuksen olla maksamatta korvausta hoitotyöstä sekä ko­ron­avirus­pan­demi­an eriarvoistavat vaikutukset. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tasa-arvo- ja mon­imuo­toisu­u­sosas­ton johtaja Shauna Olneyn mukaan pandemia ”uhkaa monien naisten työtä ja toimeentuloa” ja pandemian haittavaikutukset ovat kasautumassa naisille (STT, 2020). Vaatija katsoo, että kaupungin päätös lisää pandemian haittavaikutusten kasautumista naisille.


Kaupungin tulisi edistää työllisyyttä parantamalla työmahdollisuuksia sekä vähentämällä sukupuoleen ja etnisyyteen perustuvaa työsyrjintää. Suomessa tummaihoiset ja etniset vähemmistöt tunnetusti kärsivät vakavasta syrjinnästä (Ahmad, 2019; FRA, 2019). Tilanne tuskin paranee taloudellisella kiristyksellä.


7 Kaupunki ei ole esittänyt asianmukaista ja tukevaa näyttöä päätöksen, joka koskee erityisesti 1–2-vuotiaita lapsia, eriarvoistumisen vähentämisen edistävästä vaikutuksesta. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen onkin kommentoinut asiaa näin:


”Ne, jotka tietysti ensisijaisesti olisi tärkeä saada varhaiskasvatukseen, ovat yli 3-vuotiaita. Jos äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi, se olisi erityisen tärkeää”. (Bäckgren ja Palttala, 2020.)


Kaupungin tulisi päätöksenteossa tukea ja edistää monikielisyyttä sekä nähdä maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten lasten kielitaitoja rikkauksina (ks. Räty, 2018; Lehtonen, 2019).


Liitteet


1 Pöytäkirjanote, 15.12.2020, Helsingin kaupunki, kasvatus- ja koulutuslautakunta, päätös § 295


2 Pöytäkirjanote perusteluineen, 15.12.2020, Helsingin kaupunki, kasvatus- ja koulutuslautakunta, päätös § 295


3 Oikaisuvaatimusohje, Helsingin kaupunki, kasvatus- ja koulutuslautakunta


Lähteet


Ahmad, A. (2020). When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociology Inquiry 90(3), p. 468-496. https://doi.org/10.1111/soin.12276.


Bäckgren, N. (7.12.2020a). Helsinki leikkaa pienten lasten vanhemmilta yli 200 euroa kuussa: ”Asia saa minut vieläkin raivon valtaan”, sanoo vastasynnyttänyt psykologi Anu Heikkilä. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007665469.html.


Bäckgren, N. (14.12.2020b). Helsinki vie perheiltä yli 200 euron suuruisen kotihoidon tuen kuntalisän – Miksi vaikutusta lapsiin ei arvioitu, vaikka YK:n lasten oikeudet niin vaativat?. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007681359.html.


Bäckgren, N. ja P. Palttala. (23.11.2020). Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän – ”Paine purkautuisi, jos useampi pieni lapsi edes tekisi puolipäiväistä”, sanoo työntekijä. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007635404.html.


Fogde, S. ja M. Gestrin-Hagner. (2.12.2020). Högre lön och mer synlighet ska göra småbarnspedagogiken mer lockande. Hufvudstadsbladet, https://www.hbl.fi/artikel/magmarapport-erbjuder-losningar-till-kronisk-personalbrist-inom-smabarnspedagogiken/.


FRA – Euroopan unionin perusoikeusvirasto. (2019). Tummaihoisena EU:ssa: Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus. Tiivistelmä. FRA – Euroopan unionin perusoikeusvirasto. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2019-being-black-in-the-eu-summary_fi.pdf.


Helsingin kaupunki. (15.12.2020). Kasvatus- ja koulutuslautakunnan pöytäkirja § 295 Kotihoidon tuen Helsinki-lisän rajaaminen alle 1-vuotiaisiin lapsiin.


Lapsenoikeudet.fi. (2021). Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto, https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/.


Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). (2018). LAVA: Lapsivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136377/PP_LAVA_prosessikuvaus_vihr_lape_ilme.pdf.


Laurent, L. (2020). Bristen på behörig personal inom den svenska småbarnspedagogiken i huvudstadsregionen. Tankesmedjan Magma,
https://magma.fi/wp-content/uploads/2020/12/Magma-5_20-2.pdf.


Lehtonen, H. (2019). Monikielisyys koulussa – yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen. Kielikello 4, https://www.kielikello.fi/-/monikielisyys-koulussa.


Räty, R. (2018). Nostetaan lasten piilossa oleva kielitaito esiin – maa­han­muut­ta­jak­oulut ovat kansainvälisiä kouluja. Koneen säätiö, https://koneensaatio.fi/nostetaan-lasten-piilossa-oleva-kielitaito-esiin-maa­han­muut­ta­jak­oulut-ovat-kansainvalisia-kouluja/.


STT. (23.11.2020). Financial Times: Koronapandemia luo työpaikkoja miesvaltaisille aloille ja uhkaa monien naisten työtä. Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/talous/art-2000007635742.html.